Historiaa ja nykypäivää

Kuo­pi­on Yh­teis­kou­lu on pe­rus­tet­tu vuon­na jo 1892 ja Mu­siik­ki­lu­kio 1968.  Kou­lum­me on ku­lu­nei­na vuo­si­kym­me­ni­nä va­kiin­nut­ta­nut paik­kan­sa val­ta­kun­nal­li­se­na mu­sii­kin ja tans­si­tai­teen eri­kois­lu­ki­o­na. Mu­sii­kin rin­nal­la tans­sin ope­tus al­koi 1983. Sik­si kou­lum­me on myös tans­si­lu­kio. Kou­luum­me on ha­keu­tu­nut opis­ke­li­joi­ta eri puo­lil­ta Suo­mea ni­men­o­maan mu­sii­kin ja tans­sin eri­tyis­teh­tä­väm­me vuok­si. Tai­de­ai­neil­la on ope­tus­suun­ni­tel­mas­sam­me vah­va osuus. Mu­siik­ki­lu­kio on noin 220 opis­ke­li­jan val­ta­kun­nal­li­nen mu­sii­kin ja tans­si­tai­teen eri­kois­lu­kio.

Kou­lu si­jait­see Kuo­pi­on Mu­siik­ki­kes­kuk­sen vä­lit­tö­mäs­sä lä­hei­syy­des­sä, jos­sa toi­mi­vat Si­be­lius-Aka­te­mi­an Kuo­pi­on osas­to, Pohjois-Sa­von am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lun mu­sii­kin ja tans­sin yk­sik­kö sekä Kuo­pi­on kon­ser­va­to­rio. Nämä mu­siik­ki­oppi­lai­tok­set yh­des­sä Mu­siik­ki­lu­ki­on kans­sa muo­dos­ta­vat erin­o­mai­sen ja maam­me olois­sa ai­nut­laa­tui­sen mu­sii­kin ja tans­si­tai­teen kou­lu­ver­kos­ton. Oppi­lai­tos­ten kes­ki­näi­nen vuo­ro­vai­ku­tus tois­ten­sa vä­lit­tö­mäs­sä lä­hei­syy­des­sä an­taa mo­nen­lai­sia ope­tus­ta ri­kas­tut­ta­via mah­dol­li­suuk­sia. Kuo­pi­on kaik­ki lu­ki­ot­kin si­jait­se­vat muu­ta­man kilo­met­rin sä­teel­lä, lä­him­mät vain pa­rin kort­te­lin pääs­sä.

Tai­tei­den har­ras­ta­mi­sel­la on koko elä­mään sy­väs­ti vai­kut­ta­va mer­ki­tys. Kult­tuu­ri ja tai­de an­ta­vat elä­mään mie­lek­kyyt­tä ja tar­jo­a­vat vä­li­nei­tä ole­mas­sa­olon pe­rus­ky­sy­mys­ten rat­kai­se­mi­seen. Tai­tei­den avul­la voi ra­ken­taa vah­vaa ja ter­vet­tä omaa iden­ti­teet­tiä. Kult­tuu­ri­har­ras­tuk­set vai­kut­ta­vat myön­tei­ses­ti ih­mi­sen hy­vin­voin­tiin. Tai­de an­taa eväi­tä maa­il­man ym­mär­tä­mi­seen, tai­de avaa sil­mi­äm­me ja aut­taa löy­tä­mään uu­sia mah­dol­li­suuk­sia. Tai­teen tär­kein teh­tä­vä on tuot­taa ih­mi­sil­le hen­kis­tä hy­vin­voin­tia. Tai­teen ele­ment­ti­nä on koh­da­ta toi­nen ih­mi­nen, ylei­sö. Tai­teen avul­la luo­daan yh­tei­söl­li­syyt­tä. Näis­tä tai­teen ole­muk­sen mää­rit­te­lyis­tä nou­see kou­lum­me arvo­maa­ilma.

Kou­lum­me ar­voik­si olem­me mää­ri­tel­leet hen­ki­sen kas­vun, toi­ses­ta vä­lit­tä­mi­sen ja Mu­siik­ki­lu­ki­on hen­gen. Näi­tä ar­vo­ja olem­me se­lit­tä­neet seu­raa­vas­ti: ”Hen­ki­nen kas­vu hei­jas­tuu oi­keu­den­mu­kai­suu­te­na, su­vait­se­vai­suu­te­na ja yh­teis­työ­ky­ky­nä sekä kan­nus­ta­va­na vuo­ro­vai­ku­tuk­se­na. Toi­ses­ta vä­lit­tä­mi­nen nä­kyy kes­ki­näi­se­nä luot­ta­muk­se­na ja kun­ni­oi­tuk­se­na sekä re­hel­li­syy­te­nä. Mu­siik­ki­lu­ki­on hen­ki mer­kit­see in­nos­tu­nei­suut­ta ja luo­vuut­ta sekä yh­des­sä te­ke­mi­sen iloa.”

Kou­lus­sam­me opis­ke­li­jat tun­te­vat voi­ma­kas­ta yh­teen­kuu­lu­vai­suut­ta, vaik­ka ovat­kin tul­leet eri puo­lil­ta Suo­mea. Eri­lai­suus yh­dis­tää.  Mu­siik­ki­lu­ki­o­hen­keä vah­vis­ta­va­na te­ki­jä­nä on yh­tei­nen suun­tau­tu­mi­nen joko mu­siik­kiin tai tans­siin. Tai­de­ai­nei­den li­säk­si kou­lum­me vah­vuu­te­na on ol­lut kan­sain­vä­li­nen toi­min­ta. Kan­sain­vä­lis­tä yh­teis­työ­tä kou­lul­lam­me on ol­lut eni­ten Ve­nä­jäl­le, Sak­saan, Rans­kaan ja Ruot­siin.

Ilk­ka Ra­ni­nen
reh­to­ri

Oppi­lai­tok­sen ni­met

1968-1995 Kuo­pi­on Mu­siik­ki­lu­kio
1995- Kuo­pi­on Yh­teis­kou­lun Mu­siik­ki­lu­kio

Oppi­lai­tok­sen yllä­pi­tä­jät

• Kuo­pi­on Mu­siik­ki­lu­ki­o­yh­dis­tys ry. 31.7.1975 saak­ka
• Kuo­pi­on kau­pun­ki 1.8.1975 läh­tien

Reh­to­rit

• Pent­ti Paalanen 1968-1971
• Aira Laa­sa­nen 1971-1972
• Heik­ki Hal­me 1972-1982 (vir­ka­va­paa­na lv. 1981- 1982, sij. Kaa­ri­na Mie­li­käi­nen)
• Aira Ikä­hei­mo­nen 1983-1993 (vir­ka­va­paa­na 1986-1989, vt. Anne-Maa­ret Lam­min­mäki)
• Ulla Hotti, va. 1993-1995
• Ris­to Lyy­ti­käi­nen 1995-1999
• Ilk­ka Ra­ni­nen 2000 –

Kou­lu­ra­ken­nuk­set

• luku­vuo­si 1968-1969 Min­na Cant­hin yh­teis­kou­lun ti­lois­sa
• 1969-1970 kou­lu­ti­loik­si kun­nos­te­tus­sa Le­vä­sen van­hain­ko­din en­ti­ses­sä na­ve­tas­sa
• 1970 läh­tien en­ti­ses­tä so­si­aa­li­toi­mis­tos­ta kou­lu­ti­loik­si muu­te­tus­sa ra­ken­nuk­ses­sa, Hapelähteenkatu 6
• 1980 läh­tien lisä­ti­loi­na Mal­ja­pu­ron kou­lu, Suo­katu 5
• 1992 läh­tien Ase­ma­kou­lul­la, Ase­ma­katu 3
• 1.6.1996 läh­tien Kuo­pi­on Yh­teis­kou­lun ti­lois­sa, Min­na Cant­hin katu 46, lisä­ti­loi­na Puis­to­kou­lu, Min­na Cant­hin katu 45
• 1.8.2011 läh­tien yk­sis­sä ti­lois­sa Kuo­pi­on Yh­teis­kou­lul­la, Min­na Cant­hin katu 46.

Kuo­pi­on yh­teis­kou­lu­ra­ken­nus

Yh­teis­kou­lun ja mu­siik­ki­lu­ki­on en­ti­siä reh­to­rei­ta