Ilmaisutaito

Opet­ta­ji­na: (syys­luku­kau­si) Kert­tu-Lii­sa Pi­ri­nen ja (ke­vät­luku­kau­si) Kai­sa Ri­to­la

Kuo­pi­on tai­de­lu­kio Lu­mi­tin il­mai­su­tai­don opis­ke­li­jat val­mis­ti­vat IKE­AN huo­nei­den ins­pi­roi­mi­na pie­niä te­at­te­ril­li­sia koh­tauk­sia Kuo­pi­on IKE­AN huo­ne­kalu­o­sas­tol­le. Esi­tys­ten läh­tö­koh­ta­na oli tut­kia eri­lai­sia per­hei­tä ja yh­tei­sö­jä. Vii­del­lä eri­lai­sel­la huo­neel­la oli omat tee­man­sa, joi­den kaut­ta per­heis­sä ja yh­tei­söis­sä ta­pah­tu­via il­mi­öi­tä lä­hes­tyt­tiin nuor­ten näkö­kul­mas­ta kä­sin. Esi­tyk­sis­sä sel­vi­si mm. mil­loin to­tuus tu­lee lap­sen suus­ta, ketä kut­su­taan kei­no­he­del­möi­te­tyk­si hii­li­pom­mik­si, mi­ten Jou­lu­pu­kin si­jai­set sel­viy­ty­vät teh­tä­vis­tään, mitä ta­pah­tuu, kun nel­jä ve­gaa­nia saa lah­jak­si liha­mu­rek­keen sekä mikä yh­teys on vi­her­mo­bii­leil­la ja rau­ta­trak­to­reil­la. Kat­so­jien oli mah­dol­lis­ta py­säh­tyä esi­tys­ten ää­rel­le ha­lu­a­man­sa het­ken ajak­si ja jat­kaa sit­ten mat­kaa, kun sil­tä tun­tui.

Tam­mi­kuus­sa ko­et­tiin jäl­leen esit­tä­vän tai­teen huu­maa, kun te­at­te­rin lu­ki­o­dip­lo­mi­e­si­tyk­set täyt­ti­vät Puis­to­kou­lun Stu­di­on. Dip­lo­mi­e­si­tyk­sis­sä kävi tänä vuon­na en­nä­tys­mää­rä kat­so­jia ja osa kat­so­jis­ta jou­tui­kin seu­raa­maan vii­mei­siä esi­tyk­siä ovi­au­kos­ta kä­sin. Ensi vuo­del­le li­sää esi­tyk­siä oh­jel­mis­toon siis! Esi­tyk­siä näh­tiin aina mu­siik­ki­näy­tel­mäs­tä ko­me­di­aan, va­ka­vas­ta draa­mas­ta per­for­mans­si­tyy­li­seen te­ok­seen, sekä ak­ti­vis­ti­sel­la ot­teel­la syn­ty­nee­seen fe­mi­nis­ti­seen te­ok­seen saak­ka. Oh­jel­mis­to­kat­taus oli laa­ja ja moni­puo­li­nen ja oli näh­tä­vis­sä, että te­at­te­ri­dip­lo­mien­te­ki­jät oli­vat teh­neet into­hi­mois­ta ja up­pou­tu­vaa työ­tä te­os­ten­sa eteen.

Nah­ka­tak­ki­nen tyt­tö -mu­si­kaa­lin har­joi­tuk­set käyn­nis­tyi­vät to­den te­ol­la tam­mi­kuun lo­pus­sa. Bän­di-, lau­lu-, tans­si, ja koh­taus­har­joi­tuk­sia oli use­aan ker­taan vii­kos­sa ja työ­ryh­mä oli in­nois­saan mat­kal­la koh­ti huh­ti­kuis­ta ensi-il­taa. Maa­il­mal­la al­koi ta­pah­tua. Pie­ni vi­he­li­äi­nen vi­rus mat­ka­si ym­pä­ri Eu­roop­paa ja ko­ro­na-epi­de­mia oli hur­jaa vauh­tia vyö­ry­mäs­sä koh­ti Suo­mea. Maa­lis­kuun puo­les­sa vä­lis­sä koko työ­ryh­mä ko­koon­tui en­sim­mäis­tä ja mah­dol­li­ses­ti vii­meis­tä ker­taa yh­teen lau­la­maan ja soit­ta­maan. Tun­nel­ma oli to­del­la hai­kea, sil­lä täs­sä koh­din tie­sim­me, että nämä tu­li­si­vat ole­maan vii­mei­set yh­tei­set har­joi­tuk­set pit­kään ai­kaan. Mu­si­kaa­lin koh­ta­lo oli iso ky­sy­mys­merk­ki ja kaik­ki­al­la ym­pä­röi epä­var­muus ja häm­men­nys. Kaik­ki muut har­joi­tuk­set lai­tet­tiin tauol­le, mut­ta läpi­me­not rep­liik­kien osal­ta siir­tyi­vät Zoom-alus­tal­le. Tämä oli kiin­nos­ta­va uusi muo­to ja har­joi­tuk­set toi­mi­vat Zoo­mis­sa yl­lät­tä­vän hy­vin. Ih­mis­kon­tak­ti, vuo­ro­vai­ku­tus ja läs­nä­olo on kui­ten­kin niin suu­ri osa te­at­te­ri­tai­det­ta, että har­joi­tuk­sis­sa oli usein läs­nä hai­keu­den ja ikä­vän tun­tei­ta. Jääm­me toi­veik­kaa­na odot­ta­maan, jos­ko sai­sim­me saat­taa te­ok­sem­me lop­puun elo­kuun lo­pus­sa.

Lop­pu­ke­vään osal­ta Il­mai­su­tai­don etä­oppi­tun­nit ta­pah­tui­vat pää­osin Zoom-alus­tal­la. So­vel­ta­van te­at­te­rin kurs­sil­la mu­ka­na oli te­at­te­ri-il­mai­sun oh­jaa­ja­o­pis­ke­li­ja, työ­har­joit­te­li­ja Emma Jääs­ke­läi­nen Tu­run Amk:sta. Yh­des­sä Jääs­ke­läi­sen kans­sa Ri­to­la suun­nit­te­li ja to­teut­ti So­vel­ta­van te­at­te­rin kurs­si­ko­ko­nai­suu­den. Kurs­sin ai­ka­na tu­tus­tut­tiin yh­tei­sö­te­at­te­riin, nä­ky­mät­tö­mään te­at­te­riin sekä ta­ri­na­te­at­te­riin. Kurs­sil­la oli vie­rai­li­joi­na myös so­vel­ta­van te­at­te­rin am­mat­ti­lai­set Anni Ma­rin, Jan­ne Puus­ti­nen sekä Kert­tu Pyy. Vie­rai­lu­lu­en­to oli ins­pi­roi­va ja opis­ke­li­jat omien sa­no­jen­sa mu­kaan op­pi­vat pal­jon uut­ta myös ei-niin-pe­rin­tei­sen-te­at­te­rin muo­dois­ta sekä työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suuk­sis­ta esit­tä­vän tai­teen ken­täl­lä ylei­ses­ti.

So­vel­ta­van te­at­te­rin kurs­sil­la opis­ke­lu­tun­nel­ma oli in­nos­ta­va ja opis­ke­li­jat oli­vat ää­rim­mäi­sen mo­ti­voi­tu­nei­ta. So­vel­ta­van te­at­te­rin kurs­sin lo­puk­si jär­jes­tet­tiin vie­lä ylei­söl­le avoin ta­ri­na­te­at­te­ri­e­si­tys Zoo­mis­sa. Esi­tys ete­ni niin, että ylei­sös­tä ha­luk­kaat sai­vat ker­toa ta­ri­noi­taan kesä- tai lap­suus­muis­toi­hin­sa liit­ty­en ja nii­den poh­jal­ta opis­ke­li­ja-esiin­ty­jät esit­ti­vät ta­ri­noi­ta imp­ro­vi­soi­den ja ta­ri­na­te­at­te­rin eri tek­nii­koi­ta hyö­dyn­tä­en. Opis­ke­li­jat ylit­ti­vät kaik­ki odo­tuk­set us­ko­mat­to­man roh­ke­al­la heit­täy­ty­mi­sel­lään ja il­mai­sul­laan.

Tans­si ja il­mai­su-kurs­si jär­jes­tet­tiin myös yh­teis­o­pet­ta­juu­te­na yh­des­sä tans­si­o­pet­ta­ja San­na­ma­ria Kuu­lan kans­sa. Kurs­si muo­dos­tui eri­lai­sis­ta luo­vis­ta teh­tä­vis­tä. Kir­joi­tus-, valo­ku­vaus-, tans­si-, il­mai­su-, vi­de­o­tai­de-, ha­vain­noin­ti-, kä­ve­ly-, sekä ke­hon­huol­to­har­joi­tus­ten muo­dos­sa opis­ke­li­jat tut­ki­vat eri­lai­sia luo­vuu­den läh­tei­tä. Ke­vät oli mo­nil­le opis­ke­li­joil­le rank­ka ja kuor­mit­ta­va ja täl­lä kurs­sil­la opet­ta­jien fo­kuk­ses­sa oli­kin, että voi­si­vat mah­dol­lis­taa opis­ke­li­joil­le luo­via hen­gäh­dys­het­kiä, kui­ten­kaan unoh­ta­mat­ta tai­de­pe­da­go­gis­ta fo­kus­ta. Kurs­sil­la val­mis­tet­tiin vi­de­o­tai­de­te­ok­sia, jot­ka to­teu­tet­tiin pien­ryh­mis­sä. Myös kuva­tai­tee­seen suun­taa­via har­joi­tuk­sia to­teu­tet­tiin kurs­sin ai­ka­na. Opis­ke­li­jat jak­soi­vat upe­as­ti olla läs­nä ja ak­tii­vi­sia kurs­sin ai­ka­na!

C0176

juo­ru­rin­gin etä­ko­kous